maanantai 28. marraskuuta 2016

Suomen koulutusjärjestelmä

Tämän teeman aiheena oli Suomen koulutusjärjestelmä. Tavoitteena oli oppia tuntemaan suomalainen koulutusjärjestelmä ja sen kehityshistoria. Omana erityistavoitteenani oli vahvistaa omaa osaamistani kehityshistoriasta.

Aluksi selvitimme opintopiirteittäin suomalaisen koulutuksen historiaa ja muotoutumista. Tehtävä oli mielekäs ja opin paljon eri aikoina tapahtuneista koulutuksellisista uudistuksista. Esimerkiksi aikuiskoulutus ja sen sisältö on vaihdellut paljon aikojen saatossa. Tässäkin tehtävässä huomasi hyvin kuinka paljon historian tapahtumat ja harjoitettu koulutuspolitiikka ovat vaikuttaneet siihen millainen koulutusjärjestelmä meillä tänä päivänä on.

Toisessa vaiheessa syvennyimme yhteen teemaan, joka meidän opintopiirissä oli kansainvälistyminen. Mitä uutta se on tuonut suomalaiseen koulutukseen ja vaikuttanut koulutusjärjestelmän kehittymiseen. Aluksi tehtävä tuntui haastavalta, mutta perehdyttyä aiheeseen tarkemmin löysimme hyviä ja ajankohtaisia näkökulmia. Esityksemme aiheesta oli Monokulttuurisesta Suomesta monikulttuuriseen Suomeen, jossa toimme muille ryhmille esille viime aikaisen maahanmuuton seurauksia koulutukseen ja kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n ja EU:n viime aikaisia vaikutuksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Aiheen myötä minulla vahvistui kuva siitä, että EU on yhä vahvemmin ohjaamassa myös koulutusta jäsenmaissaan.

Lopuksi pidimme kaikkien ryhmien reaaliaikaisen verkkokeskustelun, jossa eri aiheita käsiteltiin monipuolisesti. Minulle oli esimerkiksi yllätys kuinka koulutuksellinen tasa-arvo ei aivan toimikaan niin kuin olin kuvitellut. Eriarvoisuutta on vielä kaikilla koulutusasteilla.

Kokonaisuutena sain paljon uusia näkökulmia aihealueeseen, mikä syvensi ja vahvisti omaa käsitystäni suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Kehittämistarpeita on edelleen ja erilaiset poliittiset ja kansainväliset näkemykset vaikuttavat siihen miten järjestelmää kehitetään. Koin, että teema vahvisti omaa osaamistani koulutusjärjestelmästä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Oppimisen keskeiset teoriat

Kolmas teema veikin jo itse asiaan oppimisen keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin. Teeman tavoitteina oli oppia tuntemaan keskeiset oppimiseen liittyvät käsitteet ja suuntaukset sekä ymmärtää niiden vaikutuksen ammatillisen opettajan työhön. Opiskelija analysoi oman asiantuntijuutensa kehittymistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta. 

Teeman aikana opinkin paljon uutta. Monet käsitteet kuten itseohjautuvuus, reflektio, orientaatio ja metakognitio olivat minulle tuttuja yleisellä tasolla, mutta hyvin pian huomasin, että ymmärrykseni niistä oli hyvin kapea-alainen. Erityisesti valitsemani käsite metakognitio avautui syvällisesti, vaikka kipuilin lähdemateriaalin kanssa. Tuntui, että Ruohotien ajatukset eivät kohdanneet omia ja muutoinkin hankalasta käsitteestä ei tehnyt helpompaa se, että oppimateriaalissa käytettiin vaihtelevia käsitteitä. Esimerkiksi Ruohotie käytti metakognitiivisista taidoista myös käsitettä metakompetenssi. Omasta mielestäni sain kuitenkin käsitteen selätettyä ja oma ymmärrykseni siitä kasvoi, kuten muistakin käsitteistä. Tuntui, että ymmärsin omia opiskelijoitani entistä paremmin näiden käsitteiden avaamisen myötä.

Seuraavaksi pohdimme omaa ammatillista kasvua. Oman oppimispolun kuvaaminen oli mielekästä ja vei minut välillä syviinkin vesiin, sillä sain uusia näkökulmia omaan uraani ja siihen mitä todella haluan tehdä jatkossa. Sain tehtävien myötä vahvistusta omille ajatuksilleni. Reflektion myötä olen asettanut itselleni uusia tavoitteita omalle kasvulleni ja tulevaisuuden uralle. Katsotaan kuinka ne mahdollisesti jo näiden opintojen myötä toteutuu. 

Sen jälkeen perehdyimme oppimisen keskeisiin teorioihin ja siellä valintani olivat behavioristinen oppimiskäsitys ja sosiaalinen oppiminen. Molemmat konkretisoituivat, vaikka olisin halunnut enemmän tietoa sosiaalisesta oppimisesta. Kuitenkin ryhmäni jäsenten kommentit ja esimerkit avasivat teoriaa myös itselleni ja viimeistään teorioihin liittyvä tentti. Luin sosiaalista oppimista useaan kertaan ja pohdin sitä suhteessa kokemukselliseen oppimiseen etsien eroja ja yhtäläisyyksiä. Myös muut teoriat tulivat tutuiksi ja omasta mielestäni ymmärrän niiden keskeiset piirteet. Tosin tenttitulokset eivät vielä ole tulleet.

Oppimisprosessi oli tässä teemassa hyvin intensiivinen ja teki tiukkaa pysyä tehtävien  annetuissa aikatauluissa. Tehtävät olivat hyvin monimuotoisia ja vaihtelevia. Oli yksilötöitä, ryhmätöitä eri kokoonpanoissa, esityksen valmistelua, tenttiä, kommentointia ja vaikka sun vallan mitä. Itse asetin jo opintojen alussa tavoitteen, että muiden ryhmänjäsenten en anna tehtäviäni odottaa, vaan pyrin saamaan ne valmiiksi ajoissa. Kanarian lomankin sain sovitettua opintoihin, vaikka jouduinkin tehtäviä siellä tekemään. Toisaalta oppimisympäristö oli mitä miellyttävin. 

Tämä teema on nyt lopussa ja voin ilokseni todeta, että teema antoi itselle paljon uusia rakennusaineita omaan opettajuuteeni ja opiskelijoiden ohjaukseen. Näyttää myös siltä, että teemalle asetetut tavoitteet on tullut saavutettua. Hyvä minä, tästä on helppo jatkaa eteenpäin.