Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen

Samanaikaisesti monikulttuurisuusosaamisen teeman kanssa minulla meni oman ryhmäni kanssa Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen. Se oli ainoa teema Opetus, ohjaus ja arviointi moduulista, johon en hakenut osaamisen tunnistamista. Hyvä niin, sillä sain paljon oppia oppimisvaikeuksista ja ammatillisesta kilpailutoiminnasta.

Teeman tavoitteena oli, että opettajaopiskelija 1) tunnistaa oppijoiden yksilölliset lähtökohdat ja oppimisedellytykset, 2) ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet opetusta ja ohjausta suunnitellessaan sekä toteuttaessaan, 3) tuntee ammatillista kilpailutoimintaa, tunnistaa oppijoiden huippuosaamista ja tukee sen kehittämistä, 4) tuntee henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisen perusteet ja sen toteuttamisen sekä 5) tuntee oppilaitoksen opiskelijahuoltojärjestelmän toimintakäytänteet.

Osaamisen kehittämissuunnitelmaan olin laatinut itselleni teeman tavoitteiksi 1) oppia käyttämään uusia menetelmiä oppijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen, 2) kerrata opiskelijahuoltojärjestelmän keskeiset toimintakäytänteet ja perehtyä niissä tapahtuneisiin uudistuksiin sekä 3) oppia tuntemaan ammatillista kilpailutoimintaa ja huippuosaamista.

Alussa oli yksilötyö, jossa perehdyin erityisopetukseen, yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Oppimisvaikeuksissa perehdyin erityisesti Aspergerin oireyhtymään, kuulovammaan ja matemaattisiin oppimisvaikeuksiin. Kaikki nämä tuottavat hyvin erilaisia oppimisvaikeuksia ja siten pyrin saamaan mahdollisimman kattavan kuvan erilaisista oppimisvaikeuksista. Oppimateriaalissa ollut aineistolinkki HOJKS-kortistoon oli erityisen hyvä, sillä siinä oli TOKKA -hankkeessa koottu tiiviit yhteenvedot erilaisista oppimisvaikeuksista ja siitä kuinka opettaja voi ottaa nämä haasteet huomioon omassa ohjauksessa. Suosittelen kaikille tutustuttavaksi ja otan itse ne käyttööni. http://www.lao.fi/loader.aspx?id=bdbc26f4-da04-4394-97f8-8d8e8109aed3

Seuraavana olleessa pienryhmätyöskentelyssä aiheenamme oli monialainen yhteistyö ja ammatillisen opettajan toimiminen monialaisessa yhteistyössä. Perehdyin tehtävän aikana laajasti opiskelija ja oppilashuoltolakiin 1287/2013, sillä sen yhteydessä monialainen yhteistyö tuli käsitteenä laajempaan käyttöön.En tyytynyt pelkästään lukemaan lakia, vaan perehdyin laajemmin Sami Mahkosen 2014 kirjaan Uusi oppilashuoltolaki työvälineenä, jossa hän avasi lain tarkoitusta ja merkitystä oppilas- ja opiskelijahuollossa. Hän antoi myös käytännön esimerkkejä lain toteuttamisesta ja siihen liittyvistä käytännön haasteista. Näin oma henkilökohtainen tavoitteeni toteutui hyvin. Lisäksi oli mukava tehdä töitä taas vanhan Tampio -ryhmän kanssa, joiden kanssa opettajaopinnot aloitin.

Kolmas osa-alue tässä teemassa oli ammatillinen kilpailutoiminta. Tämä oli minulle uusi tuttavuus ja mielenkiintoinen sellainen. On hienoa, että myös ammatillisella puolella voidaan kilpailla kädentaidoissa, johon liittyy suunnaton taustatietämys, jotta lopputulos on huippulaatua. Se myös tuo arvostusta ammatillisiin opintoihin ja toimii hyvänä markkinointikeinona ja miksei oppilaitosten laatuindikaattorinakin. Kaikkiaan mielenkiintoinen aihe, johon pääsin hieman pureutumaan teeman aikana.

MIelestäni teemalle asetetut tavoitteet toteutuivat osaltani ja sain lisäkipinää perehtyä erilaisiin oppimisvaikeuksiin ja ammatilliseen kilpailutoimintaan. Nyt ymmärrän paremmin niiden taustoja ja merkitystä ammatillisessa opettajuudessa. Lisäksi sain päivitettyä tietoni oppilas- ja opiskelijahuollosta, johon en ollut syventynyt lakimuutoksen jälkeen. Hyvä ja mielenkiintoinen teema, johon olisi näissä opinnoissa voinut syventyä laajemminkin.

Monikulttuurisuusosaaminen

Monikulttuurisuusosaamisteeman tavoitteena oli, että opiskelija tuntee erilaisten kulttuurien piirteitä ja opetustyöhön liittyviä kulttuuriteorioita sekä ymmärtää ja ottaa huomioon kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia opettajan työhön. Omassa opintojen alussa laatimassa osaamisen kehittymissuunnitelmassa olin asettanut tarkemmiksi tavoitteiksi perehtyä opetustyön eri kulttuurisiin teorioihin, vahvistaa osaamistani erilaisista kulttuureista sekä moninaisuuden huomioiminen opetustyössä, sen ennakointi ja hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti. Näin teeman jälkeen koen saavuttaneeni sekä teeman tavoitteet että omat osaamistavoiteet.

Teeman aikana perehdyimme Hofsteden kulttuurisiin dimensioihin, joita kävimme läpi keskustellen ryhmässä, haastattelemalla kulttuurisista eroista opettajia sekä analysoimalla ja kommentoimalla muiden haastatteluja ja sieltä esille nousseita aiheita. mielestäni Hofsteden kulttuuriset dimensiot sopivat hyvin keskustelun virittäjäksi, vaikka ne loivatkin hieman stereotyyppisen käsityksen eri kansallisuuksista. Keskusteluissa ja tehtävissä usein opiskelijoina pohdimmekin onko kyse yksilöllisistä eroista vai kansallisista eroista, sillä kaikkia ei voi niputtaa samaan muottiin. Toisaalta näiden pohtiminen auttoi ymmärtämään, että on tärkeää selvittää mistä on kyse eri kulttuuritaustasta tulevien opiskelijoiden kohdalla erilaisissa opetus- ja oppimistilanteissa ja niissä ilmenneissä ongelmissa. Usein sekä kulttuuriset tekijät että yksilölliset tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa ja itse koen, että kulttuuristen dimensoiden hahmottaminen auttaa ymmärtämään myös yksilöä paremmin.

Teeman tehtävää varten haastattelin kansainvälisen maisteriohjelman yliopiston lehtoria, joka itse on tullut Suomeen noin kymmenen vuotta sitten Aasiasta. Oli mielenkiintoista keskustella hänen näkemyksistään suomalaisesta opetuksesta ja opiskelijoista. Hänen puheistaan sai selvän vaikutelman myös kansallisista piirteistä opiskelussa ja opetuksessa. Esimerkiksi suomalaiset ovat hyvin tarkkoja ja edellyttävät selkeitä ohjeita opiskeluunsa. Myös opettajat etenevät opetuksessaan hyvin suunnitellusti. Käytin teeman aikana paljon oppimateriaalissa annettua linkkiä Hofsteden kulttuuristen dimensioiden vertailuun eri maiden välillä https://geert-hofstede.com/countries.html.  Se antoi suuntaa antavia näkemyksiä eri maiden välisistä eroista, joiden avulla saattoi pohtia omia kokemuksia eri kansallisuuksista ja heidän havaituista piirteistään.

Kaiken kaikkiaan keskustelut koko ryhmän kesken olivat antoisia ja avarsivat kulttuurisia eroavaisuuksia ja näkemyksiä laajasti. Monien opiskelijoiden omat kokemukset monikulttuuristen opiskelijaryhmien opettamisesta antoi konkreettisia työkaluja oman opetuksen suunnittelun ja toteutukseen. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on opettajankin olla ihminen ihmiselle, olipa hän mistä tahansa. Toisen kunnioittaminen ja kuuntelu mahdollistaa vuorovaikutuksen ja toisen ymmärtämisen.