Opettajaksi kasvun näyte

Viimeinen etappi ennen valmistumista on opettajaksi kasvun näyte. Tein näytettä varten lyhyen videon PowToon sovelluksella omasta oppimisestani. Voit katsoa sen halutessasi alta.



Omasta mielestäni itselleni tärkeintä opintojen aikana on ollut opettajaidentiteetin syntyminen. Vaikka olen toiminut pitkään opettajana ja kouluttajana, en ole aiemmin tuntenut itseäni opettajaksi. Nyt opintojen myötä on orastava opettajuus syttynyt minussa täyteen roihuun. Pidän itseäni enemmän opettajana kuin aiemmin ja voin ylpeänä kutsua itseäni opettajaksi ja vielä tarkemmin ammatilliseksi opettajaksi (AmO). Lisään lyhenteen heti todistuksen saatuani omiin yhteystietoihini ja sähköiseen allekirjoitukseeni.

Toisaalta samalla on haikeus siitä, että tämä loppui jo nyt. Mitä seuraavaksi? Toivottavasti yhteydet opiskelijatovereihini säilyvät ja saan muodostettua uusia verkostoja heidän kanssaan ja myöhemmin jopa yhteistyökuvioita. Kiitos kaikille!
 

Koulutuksen verkosto-osaaminen

Oppimisyhteisön rakentaminen modulin viimeinen teema oli Koulutuksen verkosto-osaaminen, jonka tavoitteena oli, että opettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen opettajan roolin työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana sekä tunnistaa erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen työelämä- ja yhteistyöverkostoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Opettajaopintojeni alkuvaiheessa olin itselleni asettanut oppimistavoitteiksi työelämänäkökulman vahvistamisen, oman roolin vahvistamisen ammatillisena opettajana ja työelämän kehittäjänä sekä osallistua alueelliseen vaikuttamistyöhön. Lisäksi tavoitteena oli perehtyä ammatillisiin verkostoihin kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta pystyn hyödyntämään niitä tulevaisuudessa osana ammatillista opettajuutta.

Teeman aluksi laadin oman opettajuuden ammatillisen verkoston, johon kirjasin yhteistyökumppanini viiden viimeisen vuoden ajalta. Laatimani mind map löytyy linkistä.

Seuraavaksi kartoitin työelämän, koulutuksen ja muiden sidosryhmien välistä verkostoyhteistyötä haastattelemalla työkaveriani Paulia, joka viime vuonna tuli työkaverikseni ammatti- ja aikuisopistosta, missä hän oli toiminut pitkään opettajana ja näyttömestarina. Mielenkiintoista oli muun muassa perehtyä ELO-toimintaan, joka on ELY-keskuksen, TE-toimiston, aluehallintoviraston, oppilaitosten, kuntien ja muiden tahojen alueellinen verkosto ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin. Pohjois-Savossa ELO-ryhmä on muun muassa hankkeistanut alueen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman ja strategian työstämisen. Haastattelusta jäin pohtimaan verkostoyhteistyön kehittämiskohteita, joista Pauli mainitsi yhteistyön projektimaisuuden eli yhteistyötä tehdään projektin ajan tiiviisti, mutta sen jälkeen toimijoiden yhteys hiipuu ja on hajanaisempaa. Itsellä on samanlaisia kokemuksia monialaisista hankkeista ja yhteistyön aktiivinen jatkaminen edellyttäisi säännöllisiä tapaamisia.

Kolmanneksi kartoitin koulutuksen vaikuttavuutta haastattelemalla työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Itse haastattelin työkaveriani Kaitsua, joka oli toiminut pitkään TE-toimiston palvelujohtajana. Haastattelun aikana sain hyviä näkökulmia erityisesti VALMA-koulutuksiin, josta Kaitsu kertoi, että se on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on perusopetuksen päättäneille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Kaitsun vahva kokemus ja osaaminen ohjauksesta välittyi hyvin haastattelun aikana ja uskon saavani hänestä jatkossa hyvän mentorin ohjausasioihin.

Myös muiden tekemiä haastatteluja oli mielenkiintoista lukea, sillä ne antoivat monipuolista tietoa koulutuksen verkostoyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta useilta eri aloilta. Itselle aiemmin tuntemattomat alat kuten esimerkiksi kiinteistöala ja logistiikka eivät loppujen lopuksi eronneetkaan niin paljon tutummista aloista. Päinvastoin kehittämiskohteet ovat hyvinkin yhteneviä. Enemmän eroa on eri kouluasteiden välillä. Tämä korostui myös Jukan pitämässä teeman webex-päätösseminaarissa, jossa ryhminä pohdimme eri koulutusasteiden yhteistyöverkostoja ja käytännön toimintamuotoja. Se oli hyvä päätös opinnoilleni, jotka hurahtivat vuodessa. Olen saanut opintojen aikana paljon hyviä eväitä, joita kuvaan enemmän seuraavassa blogitekstissä. Se käsittelee opettajaksi kasvua opintojen aikana.

Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen

Samanaikaisesti monikulttuurisuusosaamisen teeman kanssa minulla meni oman ryhmäni kanssa Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistamisosaaminen. Se oli ainoa teema Opetus, ohjaus ja arviointi moduulista, johon en hakenut osaamisen tunnistamista. Hyvä niin, sillä sain paljon oppia oppimisvaikeuksista ja ammatillisesta kilpailutoiminnasta.

Teeman tavoitteena oli, että opettajaopiskelija 1) tunnistaa oppijoiden yksilölliset lähtökohdat ja oppimisedellytykset, 2) ottaa huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet opetusta ja ohjausta suunnitellessaan sekä toteuttaessaan, 3) tuntee ammatillista kilpailutoimintaa, tunnistaa oppijoiden huippuosaamista ja tukee sen kehittämistä, 4) tuntee henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisen perusteet ja sen toteuttamisen sekä 5) tuntee oppilaitoksen opiskelijahuoltojärjestelmän toimintakäytänteet.

Osaamisen kehittämissuunnitelmaan olin laatinut itselleni teeman tavoitteiksi 1) oppia käyttämään uusia menetelmiä oppijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen, 2) kerrata opiskelijahuoltojärjestelmän keskeiset toimintakäytänteet ja perehtyä niissä tapahtuneisiin uudistuksiin sekä 3) oppia tuntemaan ammatillista kilpailutoimintaa ja huippuosaamista.

Alussa oli yksilötyö, jossa perehdyin erityisopetukseen, yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Oppimisvaikeuksissa perehdyin erityisesti Aspergerin oireyhtymään, kuulovammaan ja matemaattisiin oppimisvaikeuksiin. Kaikki nämä tuottavat hyvin erilaisia oppimisvaikeuksia ja siten pyrin saamaan mahdollisimman kattavan kuvan erilaisista oppimisvaikeuksista. Oppimateriaalissa ollut aineistolinkki HOJKS-kortistoon oli erityisen hyvä, sillä siinä oli TOKKA -hankkeessa koottu tiiviit yhteenvedot erilaisista oppimisvaikeuksista ja siitä kuinka opettaja voi ottaa nämä haasteet huomioon omassa ohjauksessa. Suosittelen kaikille tutustuttavaksi ja otan itse ne käyttööni. http://www.lao.fi/loader.aspx?id=bdbc26f4-da04-4394-97f8-8d8e8109aed3

Seuraavana olleessa pienryhmätyöskentelyssä aiheenamme oli monialainen yhteistyö ja ammatillisen opettajan toimiminen monialaisessa yhteistyössä. Perehdyin tehtävän aikana laajasti opiskelija ja oppilashuoltolakiin 1287/2013, sillä sen yhteydessä monialainen yhteistyö tuli käsitteenä laajempaan käyttöön.En tyytynyt pelkästään lukemaan lakia, vaan perehdyin laajemmin Sami Mahkosen 2014 kirjaan Uusi oppilashuoltolaki työvälineenä, jossa hän avasi lain tarkoitusta ja merkitystä oppilas- ja opiskelijahuollossa. Hän antoi myös käytännön esimerkkejä lain toteuttamisesta ja siihen liittyvistä käytännön haasteista. Näin oma henkilökohtainen tavoitteeni toteutui hyvin. Lisäksi oli mukava tehdä töitä taas vanhan Tampio -ryhmän kanssa, joiden kanssa opettajaopinnot aloitin.

Kolmas osa-alue tässä teemassa oli ammatillinen kilpailutoiminta. Tämä oli minulle uusi tuttavuus ja mielenkiintoinen sellainen. On hienoa, että myös ammatillisella puolella voidaan kilpailla kädentaidoissa, johon liittyy suunnaton taustatietämys, jotta lopputulos on huippulaatua. Se myös tuo arvostusta ammatillisiin opintoihin ja toimii hyvänä markkinointikeinona ja miksei oppilaitosten laatuindikaattorinakin. Kaikkiaan mielenkiintoinen aihe, johon pääsin hieman pureutumaan teeman aikana.

MIelestäni teemalle asetetut tavoitteet toteutuivat osaltani ja sain lisäkipinää perehtyä erilaisiin oppimisvaikeuksiin ja ammatilliseen kilpailutoimintaan. Nyt ymmärrän paremmin niiden taustoja ja merkitystä ammatillisessa opettajuudessa. Lisäksi sain päivitettyä tietoni oppilas- ja opiskelijahuollosta, johon en ollut syventynyt lakimuutoksen jälkeen. Hyvä ja mielenkiintoinen teema, johon olisi näissä opinnoissa voinut syventyä laajemminkin.

Monikulttuurisuusosaaminen

Monikulttuurisuusosaamisteeman tavoitteena oli, että opiskelija tuntee erilaisten kulttuurien piirteitä ja opetustyöhön liittyviä kulttuuriteorioita sekä ymmärtää ja ottaa huomioon kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia opettajan työhön. Omassa opintojen alussa laatimassa osaamisen kehittymissuunnitelmassa olin asettanut tarkemmiksi tavoitteiksi perehtyä opetustyön eri kulttuurisiin teorioihin, vahvistaa osaamistani erilaisista kulttuureista sekä moninaisuuden huomioiminen opetustyössä, sen ennakointi ja hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti. Näin teeman jälkeen koen saavuttaneeni sekä teeman tavoitteet että omat osaamistavoiteet.

Teeman aikana perehdyimme Hofsteden kulttuurisiin dimensioihin, joita kävimme läpi keskustellen ryhmässä, haastattelemalla kulttuurisista eroista opettajia sekä analysoimalla ja kommentoimalla muiden haastatteluja ja sieltä esille nousseita aiheita. mielestäni Hofsteden kulttuuriset dimensiot sopivat hyvin keskustelun virittäjäksi, vaikka ne loivatkin hieman stereotyyppisen käsityksen eri kansallisuuksista. Keskusteluissa ja tehtävissä usein opiskelijoina pohdimmekin onko kyse yksilöllisistä eroista vai kansallisista eroista, sillä kaikkia ei voi niputtaa samaan muottiin. Toisaalta näiden pohtiminen auttoi ymmärtämään, että on tärkeää selvittää mistä on kyse eri kulttuuritaustasta tulevien opiskelijoiden kohdalla erilaisissa opetus- ja oppimistilanteissa ja niissä ilmenneissä ongelmissa. Usein sekä kulttuuriset tekijät että yksilölliset tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa ja itse koen, että kulttuuristen dimensoiden hahmottaminen auttaa ymmärtämään myös yksilöä paremmin.

Teeman tehtävää varten haastattelin kansainvälisen maisteriohjelman yliopiston lehtoria, joka itse on tullut Suomeen noin kymmenen vuotta sitten Aasiasta. Oli mielenkiintoista keskustella hänen näkemyksistään suomalaisesta opetuksesta ja opiskelijoista. Hänen puheistaan sai selvän vaikutelman myös kansallisista piirteistä opiskelussa ja opetuksessa. Esimerkiksi suomalaiset ovat hyvin tarkkoja ja edellyttävät selkeitä ohjeita opiskeluunsa. Myös opettajat etenevät opetuksessaan hyvin suunnitellusti. Käytin teeman aikana paljon oppimateriaalissa annettua linkkiä Hofsteden kulttuuristen dimensioiden vertailuun eri maiden välillä https://geert-hofstede.com/countries.html.  Se antoi suuntaa antavia näkemyksiä eri maiden välisistä eroista, joiden avulla saattoi pohtia omia kokemuksia eri kansallisuuksista ja heidän havaituista piirteistään.

Kaiken kaikkiaan keskustelut koko ryhmän kesken olivat antoisia ja avarsivat kulttuurisia eroavaisuuksia ja näkemyksiä laajasti. Monien opiskelijoiden omat kokemukset monikulttuuristen opiskelijaryhmien opettamisesta antoi konkreettisia työkaluja oman opetuksen suunnittelun ja toteutukseen. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on opettajankin olla ihminen ihmiselle, olipa hän mistä tahansa. Toisen kunnioittaminen ja kuuntelu mahdollistaa vuorovaikutuksen ja toisen ymmärtämisen.

Dialogiosaaminen

Dialogiosaamisen teemassa tavoitteena oli oppia tuntemaan viestinnän ja vuorovaikutuksen teorioita, valitsemaan tarkoituksenmukaisimmat viestinnän ja vuorovaikutuksen menetelmät, käyttää dialogisuutta sekä edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Teeman aikana arvioin omaa vuorovaikutusosaamistani, harjoittelimme dialogisia menetelmiä ryhmässä sekä pohdimme harjoitusten hyödyntämismahdollisuuksia opettamisessa ja oppimisessa.

Teeman aikana aiemmat tietoni ryhmätoiminnasta ja vuorovaikutuksesta vahvistuivat. Itsearvioinnin aikana huomasin, että omien olettamusten ja ennakkokäsitysten tunnistaminen helpottaa opiskelijoiden ohjaamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Dialogiset menetelmät tukevat tasavertaista vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa. Opettajan tulee kuunnella oppilaitaan ja arvostaa heidän mielipiteitä. Dialogiset menetelmät mahdollistavat eri näkökulmien esilletulon ja siten myös opettajan oppimisen. Itse olen kokenut, että opiskelijoiden tuoreet ja uudet näkökulmat auttavat myös itseäni näkemään asiat uudessa valossa, joita ei ole aiemmin tunnistanut. Esimerkiksi oppimateriaalina oleva video miten dialoginen oppimisympäristö rakennetaan oli ajatuksia avartava ja ohjaa opettajaa hyvin dialogisiin lähtökohtiin omassa opetuksessa.



Dialogiset menetelmät antoivat myös minulle vahvuuksia kertoa rohkeammin omia kantojani keskusteluissa sekä osallistumaan aktiivisemmin muiden keskusteluihin. Teema oli hyödyllinen ja antoi paljon konkreettisia menetelmiä yhteisöllisyyden ja yhteisen toiminnan rakentamiseen oppimisyhteisössä. Vuorovaikutustaidoilla on käyttöä jokapäiväisessä elämässä sekä työssä, kotona että harrastuksissa.

 

Itsetuntemusosaaminen

Kevään ensimmäisenä moduulina minulla on Oppimisyhteisön rakentaminen ja siihen kuuluva teema Itsetuntemusosaaminen. Teeman tavoitteena oli, että opettajaopiskelijat tiedostavat omat arvonsa, asenteensa ja ennakkokäsityksensä sekä arvioivat realistisesti ominaisuuksiaan ja toimintamahdollisuuksiaan opettajana. Opettajaopintojen alussa olin teemaan asettanut omaksi tavoitteekseni tunnistaa tarkemmin omat taustaoletukset opettajan työlle.

Teeman materiaali, videot ja kirjallisuus, tukivat hyvin tavoitteiden saavuttamista. Niiden avulla oma ajatustyöni käynnistyi ja sai uusia ulottuvuuksia. Esimerkiksi ruotsalaisen dokumentin myötä ymmärsin, kuinka suuri merkitys itsetunnolla ja itsetuntemuksella on oppimiseen. Samanaikaisesti omassa työssäni perehdyin vahvuusperustaiseen opetukseen, joka tuki hienosti tätä huomiota ja antoi eväitä tulevaan opetustyöhön. Esimerkiksi Erja Sandberg julkaisi alla olevan videon teeman aikana, johon perehdyin. 

Teeman aikana tutustuin myös uuteen ryhmääni, sillä olinhan siirtynyt tähän moduuliin Turun tovereihin omasta Tampio-ryhmästä. Ryhmä vaikutti heti kättelyssä toimivalta ja he ottivat minut hienosti vastaan.

Täytyy sanoa, että tämä teema vahvisti oman opettajaidentiteettini kasvua, sillä se auttoi tunnistamaan omia vahvuuksia ja vuorovaikutusosaamista. Minulla on paljon hyviä taitoja, joita pystyn hyödyntämään opetuksessa. Tärkeintä on kuitenkin kohdata kukin oppilas omana persoonana ja olla oma itsensä opettajana.