Koulutuksen verkosto-osaaminen

Oppimisyhteisön rakentaminen modulin viimeinen teema oli Koulutuksen verkosto-osaaminen, jonka tavoitteena oli, että opettajaopiskelija ymmärtää ammatillisen opettajan roolin työelämän kehittäjänä ja alueellisena vaikuttajana sekä tunnistaa erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen työelämä- ja yhteistyöverkostoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Opettajaopintojeni alkuvaiheessa olin itselleni asettanut oppimistavoitteiksi työelämänäkökulman vahvistamisen, oman roolin vahvistamisen ammatillisena opettajana ja työelämän kehittäjänä sekä osallistua alueelliseen vaikuttamistyöhön. Lisäksi tavoitteena oli perehtyä ammatillisiin verkostoihin kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta pystyn hyödyntämään niitä tulevaisuudessa osana ammatillista opettajuutta.

Teeman aluksi laadin oman opettajuuden ammatillisen verkoston, johon kirjasin yhteistyökumppanini viiden viimeisen vuoden ajalta. Laatimani mind map löytyy linkistä.

Seuraavaksi kartoitin työelämän, koulutuksen ja muiden sidosryhmien välistä verkostoyhteistyötä haastattelemalla työkaveriani Paulia, joka viime vuonna tuli työkaverikseni ammatti- ja aikuisopistosta, missä hän oli toiminut pitkään opettajana ja näyttömestarina. Mielenkiintoista oli muun muassa perehtyä ELO-toimintaan, joka on ELY-keskuksen, TE-toimiston, aluehallintoviraston, oppilaitosten, kuntien ja muiden tahojen alueellinen verkosto ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin. Pohjois-Savossa ELO-ryhmä on muun muassa hankkeistanut alueen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman ja strategian työstämisen. Haastattelusta jäin pohtimaan verkostoyhteistyön kehittämiskohteita, joista Pauli mainitsi yhteistyön projektimaisuuden eli yhteistyötä tehdään projektin ajan tiiviisti, mutta sen jälkeen toimijoiden yhteys hiipuu ja on hajanaisempaa. Itsellä on samanlaisia kokemuksia monialaisista hankkeista ja yhteistyön aktiivinen jatkaminen edellyttäisi säännöllisiä tapaamisia.

Kolmanneksi kartoitin koulutuksen vaikuttavuutta haastattelemalla työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Itse haastattelin työkaveriani Kaitsua, joka oli toiminut pitkään TE-toimiston palvelujohtajana. Haastattelun aikana sain hyviä näkökulmia erityisesti VALMA-koulutuksiin, josta Kaitsu kertoi, että se on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on perusopetuksen päättäneille, mutta koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi. Kaitsun vahva kokemus ja osaaminen ohjauksesta välittyi hyvin haastattelun aikana ja uskon saavani hänestä jatkossa hyvän mentorin ohjausasioihin.

Myös muiden tekemiä haastatteluja oli mielenkiintoista lukea, sillä ne antoivat monipuolista tietoa koulutuksen verkostoyhteistyöstä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten näkökulmasta useilta eri aloilta. Itselle aiemmin tuntemattomat alat kuten esimerkiksi kiinteistöala ja logistiikka eivät loppujen lopuksi eronneetkaan niin paljon tutummista aloista. Päinvastoin kehittämiskohteet ovat hyvinkin yhteneviä. Enemmän eroa on eri kouluasteiden välillä. Tämä korostui myös Jukan pitämässä teeman webex-päätösseminaarissa, jossa ryhminä pohdimme eri koulutusasteiden yhteistyöverkostoja ja käytännön toimintamuotoja. Se oli hyvä päätös opinnoilleni, jotka hurahtivat vuodessa. Olen saanut opintojen aikana paljon hyviä eväitä, joita kuvaan enemmän seuraavassa blogitekstissä. Se käsittelee opettajaksi kasvua opintojen aikana.