Kasvatustieteen perusopinnot alkavat olla loppusuoralla ja moduulin viimeinen teema käsitteli koulutuspolitiikkaa. Ajankohta oli aiheelle otollinen, sillä onhan monet hallituksen kärkihankkeet, kuten ammatillisen koulutuksen reformi ja korkeakoulujen uudistaminen, nytkähtäneet kunnolla eteenpäin kuluvan syksyn aikana. Myös viimeisimmät PISA-tulokset julkaistiin teeman aikana.
Teeman tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät, tuntee koulutuspoliittisen päätöksentekoprosessin ja ammatillisen opettajan koulutuspoliittisia vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi opiskelija tiedostaa koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä. Itselleni olin alussa tehtyyn osaamiskartoitukseen asettanut tähän teemaan tavoitteeksi päivittää tietojani tämän hetken koulutuspoliittisista linjauksista, niiden vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, perehtyä meneillään oleviin koulutuspoliittisiin uudistuksiin ja päätöksentekoon sekä saada ammatillisen opettajan näkökulmaa koulutusjärjestelmän kehittämiseen.
Teeman alussa perehdyimme keskeisiin käsitteisiin, kuten koulutus, koulutuksen tehtävät, koulutusjärjestelmä ja koulutuspolitiikka. Käsitteiden tarkastelu oli mielenkiintoista ja tehtävään perehtyessä huomasi hyvin kuinka eri aikoina käsitteet ymmärretään eri tavalla ja ne ovat kulloinkin sidottuja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Koulutus ja koulutuspolitiikka muotoutuu ajan kanssa ja erilaiset kansalliset ja kansainväliset trendit vaikuttavat myös niihin.
Seuraavaksi perehdyin ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin aiheisiin. Valitsin itselleni tarkoituksella vähemmän tutun aiheen ammatillisen koulutuksen reformin ja siihen liittyvän Yleisradion julkaiseman uutisen Ammatillisen koulutuksen opiskelijan eriarvoisesta asemasta. Uutisessa Suomen opinto-ohjaajat ry oli huolissaan ammatillisen koulutuksen lakiluonnoksessa puuttuvasta opinto-ohjauksen käsitteestä. Taustoitin reformia perehtymällä OKM:n sivustoihin, esitykseen uudesta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta, lakiluonnokseen sekä OAJ:n näkemyksiin reformista. Sain näin laajan kokonaiskuvan uudistuksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Koulutuspolitiikassa vallitsee vahva uusliberalistinen vaihe, jossa korostuu kilpailu, markkinat ja yksilöllisyys opiskelijan tekemissä valinnoissa.
Teeman päätteeksi oli koko ryhmän yhteinen Webex-keskustelu, jossa käsittelimme päätöksentekoa, ammatillisen opettajan vaikutusmahdollisuuksia ja ajankohtaisia koulutuspoliittisia aiheita. Yksittäinen opettaja voi vielä tänäkin päivänä vaikuttaa koulutuspolitiikkaan, vaikka yhä enemmän se tapahtuu välillisesti ammattijärjestöjen, kansanedustajien ja puolueiden välityksellä. Sosiaalisen median ja oman koulun kautta vastaamalla lausuntopyyntöihin voi vaikuttaa asioihin ja tuoda omia mielipiteitä ja faktoja esille. Ammatillinen opettaja kuitenkin tuntee sen arjen parhaiten.
PISA tulokset julkaistiin joulukuun alussa ja Suomi menestyi niissä jälleen hyvin, vaikka uutisoinnin perusteella meidän tulisi olla hyvin huolissaan, sillä pisteet ovat laskeneet edellisiin mittauksiin verrattuna. Se mistä pitäisi olla huolissaan on sukupuolten ja alueellisten erojen kasvu oppimistuloksissa. Myös täysin huomioimatta jäänyt tulos maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisesta, joka jää selvästi jälkeen muista suomalaisoppilaista. Tämä trendi on kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Norjaa. PISA-tuloksien perusteella näille kolmelle asialle pitäisi tehdä jotakin, jotta osaamisen erot saadaan kavennettua. http://www.oecd.org/pisa/
Teema oli kaikinpuolin mielenkiintoinen ja huomasin lukevani aiempaa enemmän koulutuspoliittisia uutisia. Olin myös tyytyväinen, että teeman oppimateriaalina oli myös toisenlaisia näkemyksiä esiintuova ja nykyistä koulutuspolitiikkaa kritisoiva teos Hannu Simolan Koulutusihmeen paradoksit. Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Sen avulla sain laajemman ymmärryksen koulutuspolitiikasta ja siihen vaikuttavista trendeistä. Koulutuspolitiikka ja kuten politiikka aina on ihmisten toimintaa ja siihen liittyviä arvovalintoja.
Teeman tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät, tuntee koulutuspoliittisen päätöksentekoprosessin ja ammatillisen opettajan koulutuspoliittisia vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi opiskelija tiedostaa koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä. Itselleni olin alussa tehtyyn osaamiskartoitukseen asettanut tähän teemaan tavoitteeksi päivittää tietojani tämän hetken koulutuspoliittisista linjauksista, niiden vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen, perehtyä meneillään oleviin koulutuspoliittisiin uudistuksiin ja päätöksentekoon sekä saada ammatillisen opettajan näkökulmaa koulutusjärjestelmän kehittämiseen.
Teeman alussa perehdyimme keskeisiin käsitteisiin, kuten koulutus, koulutuksen tehtävät, koulutusjärjestelmä ja koulutuspolitiikka. Käsitteiden tarkastelu oli mielenkiintoista ja tehtävään perehtyessä huomasi hyvin kuinka eri aikoina käsitteet ymmärretään eri tavalla ja ne ovat kulloinkin sidottuja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Koulutus ja koulutuspolitiikka muotoutuu ajan kanssa ja erilaiset kansalliset ja kansainväliset trendit vaikuttavat myös niihin.
Seuraavaksi perehdyin ajankohtaisiin koulutuspoliittisiin aiheisiin. Valitsin itselleni tarkoituksella vähemmän tutun aiheen ammatillisen koulutuksen reformin ja siihen liittyvän Yleisradion julkaiseman uutisen Ammatillisen koulutuksen opiskelijan eriarvoisesta asemasta. Uutisessa Suomen opinto-ohjaajat ry oli huolissaan ammatillisen koulutuksen lakiluonnoksessa puuttuvasta opinto-ohjauksen käsitteestä. Taustoitin reformia perehtymällä OKM:n sivustoihin, esitykseen uudesta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta, lakiluonnokseen sekä OAJ:n näkemyksiin reformista. Sain näin laajan kokonaiskuvan uudistuksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Koulutuspolitiikassa vallitsee vahva uusliberalistinen vaihe, jossa korostuu kilpailu, markkinat ja yksilöllisyys opiskelijan tekemissä valinnoissa.
Teeman päätteeksi oli koko ryhmän yhteinen Webex-keskustelu, jossa käsittelimme päätöksentekoa, ammatillisen opettajan vaikutusmahdollisuuksia ja ajankohtaisia koulutuspoliittisia aiheita. Yksittäinen opettaja voi vielä tänäkin päivänä vaikuttaa koulutuspolitiikkaan, vaikka yhä enemmän se tapahtuu välillisesti ammattijärjestöjen, kansanedustajien ja puolueiden välityksellä. Sosiaalisen median ja oman koulun kautta vastaamalla lausuntopyyntöihin voi vaikuttaa asioihin ja tuoda omia mielipiteitä ja faktoja esille. Ammatillinen opettaja kuitenkin tuntee sen arjen parhaiten.
PISA tulokset julkaistiin joulukuun alussa ja Suomi menestyi niissä jälleen hyvin, vaikka uutisoinnin perusteella meidän tulisi olla hyvin huolissaan, sillä pisteet ovat laskeneet edellisiin mittauksiin verrattuna. Se mistä pitäisi olla huolissaan on sukupuolten ja alueellisten erojen kasvu oppimistuloksissa. Myös täysin huomioimatta jäänyt tulos maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisesta, joka jää selvästi jälkeen muista suomalaisoppilaista. Tämä trendi on kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Norjaa. PISA-tuloksien perusteella näille kolmelle asialle pitäisi tehdä jotakin, jotta osaamisen erot saadaan kavennettua. http://www.oecd.org/pisa/
Teema oli kaikinpuolin mielenkiintoinen ja huomasin lukevani aiempaa enemmän koulutuspoliittisia uutisia. Olin myös tyytyväinen, että teeman oppimateriaalina oli myös toisenlaisia näkemyksiä esiintuova ja nykyistä koulutuspolitiikkaa kritisoiva teos Hannu Simolan Koulutusihmeen paradoksit. Esseitä suomalaisesta koulutuspolitiikasta. Sen avulla sain laajemman ymmärryksen koulutuspolitiikasta ja siihen vaikuttavista trendeistä. Koulutuspolitiikka ja kuten politiikka aina on ihmisten toimintaa ja siihen liittyviä arvovalintoja.
